...tuotti meille vähän vaikeuksia ensimmäisenä päivänä ja minulle angsteja ankkuri toiminnassa päätimme tosiaan tulla vielä uudestaan Mijakseen kiipeämään, että sitten isoimmilla paikoilla olisi kuviot tuttuja.
Toisena päivänä Mijaksessa tutustuimme raviinin ulkopuolella olevalle sektorille. Se on täysin auringonpaisteessa jos ei ole pilvistä, ja on kauniit näköalat Fuengiroolaan. Kivi on paljon parempaa, ei niin kulunutta eikä liukasta, pulttivälit myös ihan mukavat. Miinuksena on hevosien ja aasien ulosteen haju, mutta kun tuuli puhaltaa niin lähtee nekin. :-D
 |
| Mijaksen uusi sektori Los Burros |
Siinä sitten alku lämppärinä on-sightattiin kaksi 5+, ne olikin über helppoja. Meillä oli väärä topo mukana jossa ei ollut kyseistä sektoria laisinkaan. Täytyi siis luottaa vain siihen mitä itse kuvittelee reitistä. Siinä ystävä liidasi yhden vähän vaikeamman reitin, jonka jälkeen itsekkin päätin liidata sen. Yllätyksekseni se menikin täysin puhtaasti. Mietimme ystävä kanssa, että varmasti se oli joku 5b-5c grade, kotona katsoimme toposta että kyseinen 'Ni tocarla que es mía' olikin greidattu 6a:ksi. Mitkä onnen huudot!! En mä vieläkään halua uskoa, että mä olen liidannut 6a:n!! Tämän kunniaksi oli pakko vetää jädet:
 |
| 6a kunnia jädet!! |
Päivä täyttyi onnistumisista ja sain kivasti lisää sportteja takataskuun sekä lisää kokemusta. Nyt olinkin jo valmis isompiin haasteisiin. Seuraavana päivänä oli näiden kahden Suomalaisten mimmien suunta Turóniin, joka sijaitsee pienen Ardales kylän lähettyvillä.
Ja kertomus jatkuu.....
- Sara
No comments:
Post a Comment