Onneksi uusi vuosi...

..on kulman takana. Joulu meni syöden ja löhöillen. Minua ahdistaa etten ole liikkunut liian pitkään aikaan periaatteessa mitenkään lukuunottamatta burpee haasteeni.

Joulu aatto tuli ja meni. Vietimme sen rauhallisin merkein siskoni luona Turussa.
Kävimme isän kanssa katsomassa Joulurauhan julistuksen ja syötyämme riisipuuron joulupukki ehti piipahtaa.

Ilta kahvin jälkeen joskus 21.30 maissa lähdimme suuntaamaan takaisin Espooseen, jossa odotti sitten koti sohva ja leffat! :D

Lahjoja en kummemin saanut eikä se haittaa, jouluhan ei ole lahjoista vaan Jeesuksen syntymäjuhla.
Sain kuitenkin mm. itse tehtyä suklaata, Fazerin suklaata, valkoiset xq:n kuulokkeet, patalapun, punaviiniä, Iittalan tuikkulasit.

Uusi vuosi voi nyt alkaa hyvin mielin ja tavoitteena onkin päästä takaisin hyvään kuntoon ja normaali vaatekokoihin kesään mennessä 2013.

- Sara

Joulu on yhden yön takana

Aika rientää ja joulu onkin jo vain yhden yön takana. Siirsin vähän huonekaluja pari päivää sitten, ja on uusi järjestys talossa. Joulukuuselle piti tehdä tilaa ja keittiöön kulkemistilaa kun tulee vieraita kylään Joulu päivänä.

Tuntuu etten ole ikuisuuksiin ole ollut kiipeilemässä, ja onhan siitä jo 6 päivää, ja vasta Keskiviikkona pääsen seuraavan kerran. Ennen viime kertaakin oli aika pitkä väli myös. Kilpailujen jälkeen en ole ehtinyt, syystä tai toisesta päässyt kiipeilemään. Onneksi uusi vuosi on tulossa ja olen taas ilmoittautunut Adventure Partnersin kiipeilyvalmennukseen. Tulee pakostikkin sitten tavotteellisempaa treeniä ja porukassa on aika hyvä tsemppi ja motivaatio.


Huomenna suuntaamme mieheni, mieheni siskon ja isäni kanssa iso siskolleni Turkuun päiväksi viettämään joulua. Toivottavasti tulee rauhallinen ja mukava päivä.

Kirjahyllyni siirtyi keittiöstä olohuoneeseen, ja samalla karsin kirjoja.

Kuusen sain mahtumaan pianoni eteen.

Makuuhuonetta piristää uudet punaiset verhot sekä uusi 

valkoinen Luhti päiväpeite

Kaunis kuuseni.

Uudet olohuoneen verhot tuovat eloa olohuoneeseen.

Tyhjennetty kirjahyllyni keittiössä.

Kirjahyllyä tyhjentäessä huomasin että aika paljon  karsittavaa on. 

Rakastan kynttilöitä ja niitä löytyy eripuolelta meidän asuntoa tuoden valoa. 

Pianon päällä joulukortit.

       
Toivottavasti olette myös onnistuneet burpee haasteessa. Tänään on 23 burpeeta tullut täyteen, tehty on 'check' mutta alkaa haastavaksi mennä. Tsemppiä, 8 päivää jäljellä!!

Onnellista ja Rauhallista Joulua kaikille!!
Muistakaa että vielä on aikaa osallistua Joulu arvontaani. Voittona jääkiipeily kokeilu. Käy katsomassa kirjoitukseni arvonnasta: TÄÄLLÄ

- Sara

Pikku joulut...

Retsina

Kreikkalaiseen stailiin.

Me ollaan nyt kolme vuotta, neljän kiipeily ystävän kesken tavattu pikku joulujen merkeissä. Joka vuosi ollaan valittu yksi maa, ja sitten kokkailtu sen maan cuisinen mukaan, kolmen ruokalaijin aterian. Glögi sekä joulutortut kuuluvat tietenkin myös kuvioihin.

Tänä vuonna nautittiin Kreikkalaisesta ruoasta ja viinistä.

Alkuruoaksi Kreikkalaista salaattia, patonkia ja itse tehtyä tzatzikia.
Pikku joulu maljaksi kilistettiin vähän Retsinaa, josta minä en yhtään pitänyt. En voinut edes juoda sitä loppuun, tuli jalkahiki mieleen. haha

Pöytä katettuna

Salaatti oli ihanan raikasta

Pääruoaksi nautimme aivan ihanasta Stifado lihapadasta. Ruoan kanssa testasimme

miltä Kreikkalainen punaviini maistuu. Alkosta löytyi vain yksi Kreikkalainen punaviini, Agathon Limnio Cabernet Sauvignon. Mausta ei ollut kehumista, laimeaa viinirypälemehua jossa vahva alkoholin maku. 

 Stifado ohje

Valmistusaika 2 tuntia

Annos: 10 hengelle 

Kuutioi liha peukalonpään kokoisiksi palasiksi ja keitä niistä veri pois (kuori pintaan nouseva veri). Ruskista lihat sen jälkeen sipulin kanssa padan pohjalla oliiviöljyssä. Ripottele suola ja pippuri ja paista vielä hetki. Kaada joukkoon viini, tomaattimehu, jonka saat 3-4 tomaatista ne raastamalla joukkoon (tai 1 prk tomaattimehua) ja etikka sekä lisää joukkoon muut mausteet (hiukan sokeria) ja valkosipuli. Lisää tarvittaessa vettä sen verran, että aineet peittyvät. Kuori sipulikilo ja "puhko" sipulit sieltä täältä haarukalla. Sekoita ne lihojen joukkoon. Kypsytä liedellä juuri ja juuri poristen 2 tuntia. Lisää lopuksi päälle persiljasilppu. Lisäkkeeksi keitettyjä perunoita.

Raakaaineet

1 kg	lampaan ja/tai naudan paistia
1 kg	pikkusipulia ( esim. salotti)
1	iso sipuli pilkottuna
6	valkosipulinkynttä (tarkista maku)
3	laakerinlehteä
4 dl	kreikkalaista punaviiniä
1 dl	tomaattimehua (raasta tuoreista tomaateista)
2 rkl	punaviinietikkaa
	kanelitanko ja kuminaa
	kreikkalaista oliiviöljyä
	suola ja maustepippuri
1 dl	silputtua persiljaa

Ruoan jälkeen istahdettiin sohvalle höpöttelemään niitä näitä. Yleisesti keskustellaan ummet ja lammet kiipeilystä, kun kerrankin on aikaa. Yleensä meidän sosiaaliset kohtaamiset ovat sitä että täytyy huudella toisen takamukselle kun toinen rimpuilee seinällä, niin on mukava että saa oikeasti toisen kasvoja katsoa kun hänelle puhuu. Koska Kreikkalainen viini ei ole niin hyvää, niin olimme varalle ottaneet Chileläistä viiniä, siitä tuli lempparini. Ihanan vanilijaista ja täyteläistä.

Chileläinen punaviini

Mm. Guns 'n Roses, Niki Minaj, Madonna ja Bruno Mars soiden taustalla ilta jatkui mielekkäin menoin. Jälkiruoaksi paahdoin erilaisia pähkinöitä jotka sitten nautittiin Kreikkalaisen jogurtin ja hunajan kanssa, sitten kun vatsa pystyi ottamaan vastaan. Taivaallista oli. Mmmm

Antti, meidän apina, temppuilee

Minä heitin varusteita päälle, 'joko mennään Pirunkalliolle?'

Yhden käden roikkuminen

Roikkumiset muuttui leuanveto otteluun, käsienseisontaan ja sitten vielä päällä seisontaan.

Teija näyttää mallia

En muista kuka alkoi puhumaan päällä seisonnasta, epäilen meidän joogaajaa joka taitoili hienosti seinää vasten jaloilla, mutta yhtäkkiä näemme meidän yhdellä kädellä roikkujan...

Näin vain..corella jalat ylös

Tässähän voisi olla monta minuuttia

Sitten vielä yhdessä....

'Yy, kaa, koo, nyt'

Aivan mahtava ilta taas kerran. Saavuin kotiin klo.02.30 aamulla, oliksi kyllä voinut jatkaa iltaa ihanaisten ystävien kesken aamuun asti.

Kiitos teille, Antti, Teija ja Marjaana!

Huomenna tämä porukka lähtee Konalan caveen rimpuilemaan.

Olisiko next year, Thaimaa?!

- Sara

Arvontaa

Joulun kunniaksi laitoin käyntiin arvonnan!!

Sponsorina toimii Adventure Partners ja palkintona on 1 jääkiipeilykokeilu.

Adventure Partners on vuorivaellukseen, takamaahiihtoon, kiipeilyyn ja köysitoimintaan erikoistunut palveluyritys. 

Ollaksesi mukana tee näin:

* kommentoi tätä postausta = 1 arpa

* linkitä alla olevalla kuvalla omasta blogistasi tähän arvontaan = 2 arpaa

* tykkää Adventure Partners Facebookissa = 3 arpaa

Ilmoita kommentissa monellako arvalla osallistut!

Arvonta kestää loppuvuoden ja päättyy siis 31/12.

Seinät on koristettu, ja uudet reitit kulmalla...

Siinä se kisaseinän sininen 5c

Nyt on sitten ensimmäinen kisaseinän liidi reitti topattu on-sightina. En ole varsinaisesti hänkkiä vielä ylittänyt mutta kuitenkin iloinen että uskalsin liidata ylös asti. Vielä vuosi sitten en olisi koskenut koko seinään, ja ylä-köydessäkin kisaseinän laidassa oleva suoraseinä tuotti ahdistusta. 

On-sightasin myös 3D seinällä yhden vihreän pitkän reitin. Reitti oli alku perin greidattu 6a+ mutta eilen se oli alennettu 5c:ksi. Muuten helppo lukuunottamatta pari kaksi otetta joita kyllä sanoisin olevan 6a graden puolella. Ei ihan aloittelijoiden otteita kuitenkaan. Mutta reitti on todella hyvä harjoittelu reitti tottuttelemaan pyöreimpiin otteisiin. Keskiviikkona uudestaan. Ja vielä jäi uusia reittejä kokeilematta.

Sitten haluan kertoa yhdestä ihanasta blogista johon olen löytänyt tieni. 

Hemma Hos Ingeborg voit lukea ihanista kodin sisustuksista. Hän poustaa ihania kuvia. Tosin kirjoittelee ruotsiksi mutta kuvat eivät näe kieltä. Käykää ihmeessä katsomassa niin voitte saada ihania sisustus ideoita. Nyt joulun aikaan hänellä juuri sopivia koriste ideoita. 

Rauhallista Joulun odotusta kaikille!!

- Sara

Takaisin seinille...

reilut viikon tauon jälkeen kisoista. Päätin jo ennen kisoja että sitten kisojen jälkeen kävisin hieronnassa pariin otteeseen ja hoitaisin käsivarsiani ja hartioitani. Tuntuu että ne vieläkin aivan uuvuksissa. Eilen kiipeily tuntui todella rankalta, vaikka toppasin pinkin karsinta reitin ja toinen keltainen karsinta reitti meni samaan paikkaan kuin itse kilpailuissa. Kokeilin myös miehien sinistä karsinta reittiä, voimat vain eivät oikein riittäneet. Pysyttelimme ylä-köysittelyssä, mutta huomenna takaisin liidailemaan ja kokeilemaan kaikkia ihania uusia reittejä. Katselin jo 3D ja kisaseinää kimalle silmissä. 

Vihdoin tuli kuvia kisoista Kiipeilyurheilijoiden sivulle. Valitettavasti minusta vain yksi kuva. Ainakin oli kiva nähdä että asentoni ei ollut paha. 

Kovasti odottelen että pääsisin hiihtämään, mutta ladut ei Espoossa vielä toistaiseksi ole mitenkään hyvät. Oittaalla taitaa olla parhain mahdollisuus hiihtää, mutta joutuisin sinne lähtemään autolla. Ja kun kerran pari kaksi ladun alkua 700m päässää tuntuu tyhmältä että pitäisi autolla mennä hiihtämään.

 Burpee haaste taas käynnissä. Hyvin menee, mutta aavistan että haasteesta ei tule helppo. Lähtekää ihmeessä mukaan, ryhmässä aina kivempi.

- Sara

Kisat takana..

ja kiipeily reppu täyttynyt taas hieman uusista kokemuksista.

Aivan mahtavat kisat eilen. Osallistuin Kiipeilyurheilijoiden järjestämään leikkimieliseen kiipeily kisaan. Olin jo viime vuonna toivoinut harrastelijoillekin kisoja. Minusta on harmi että vain Proot saavat kisata, ja sillä tarkoitan sitä, että tietenkin harrastelijat voivat mennä kisoihin mukaan mutta reitit tehdään yleensä tietyn tason kiipeilijöille joita tällainen wanna-be kiipeilijä kuin minä en edes pystyisi kiipeämään. Miksi siis osallistua kun ei edes karsinnoista varmaan pääsisi jatkoon, tuskin edes ensinmäiselle klipille.

Olin siis erittäin iloinen kun kuulin, että kiipeilyseura johon kuulun järjestää harraste kisat. Ymmärtääkseni niin kisat järjestettiin ihan niin kuin ns. oikeat kisat. Näin me harrastelijat saimme kuvan siitä minkälaista on oikeasti kisata, ja tämä myös innostaisi meitä kisaamaan enemmän.

Minua ei kisat sinäänsä hermostuttanut. Olen kilpaurheilija taustaltani, niin itse kilpailuun valmistautuminen on tuttua puuha ja itsensä psyykkaaminen myös. Ajattelin jotenkin etten pääse finaaliin kuitenkaan jossa liidataan, niin mitä minä nyt turhia hermoilen. Kuitenkin pikkaisen jännitti itse suoritus, kova tahto suoriutua hyvin, ylittää itsensä. Tiesin että olin ensimmäinen naisista kiipeämään karsinnoissa, ja pelkäsin tuottaa pettymyksen itselleni, ja niinhän siinä sitten kävi.

Pääsin suhteellisen korkealle, ja haluan uskoa että olisin selvinnyt koko reitistä mutta otteeni lipesi ja tasapainoni heilahti siinä samalla kun otteeni lipesi ja matkani sillä reitillä jäi kesken. Kirosin.
Itku oli melkein tulla, olin niin pettynyt. Mutta, piti kerätä itsensä ja keskittyä vielä seuraavaan karsinta reittiin.

Karsinta 1

Olin taas ensimmäinen kiipeilijä toisella karsinta reitillä. Vuorossa oli nega seinää. No siinähän se, reitti sujui paremmin kuin pystysuora seinä. Jossain varrella huomasin etten hengitä, ja kädet alkoi mennä pumppuun ja sitten mätsään kädet isolle pyöreälle otteelle ja taas luiskahdan otteelta ja matka loppui siihen. Pienempi pettymys suorituksesta kun kerran kiipesin pari kaksi otetta vaille toppia, mutta usko oli ollut kova että reitti menee ylös asti kun huomasin kiivetessäni sitä, että se on juuri minulainen reittini.

Karsinta 2

Oletin että siihen loppui minun taipaleeni kisoissa. Alussa oli tieto että meitä oli 8 naista ja että kaikki 8 otetaan suoraan finaaliin mutta loppujen lopuksi meitä olikin 10 naista, ja minä olin kiivennyt tieni finaaliin. Sydämmeni pysähtyi, miten uskallankaan liidata kisaseinää ja tippua, kaikkien edessä.

Odotus oli tappavan pitkä ennen minun vuoroani. Olin iloinen että olin saanut hyvän kiipeilijä ystävän varmistamaan minua, tämä rauhoitti hermojani. Kun nimeni kuulutettiin en oikein tiennyt miten reagoida. Kävelin varmistajani kanssa seinän luokse, hiljaisuus koitti. Ääk tämä oikeasti tapahtuu, ajattelin, sitten vain lähdin liikkeelle enkä muista mitään itse kiipeilysuorituksesta kunnes jotenkin hätkähdin hereille tippuessani ja huusin, ja perään lausuin Jeesus. :D

Finaali

Ennen kaikkea mahtava kokemus. Tämän tytön kiipeilykilpailu halu syttyi heti.
Nyt vain takaisin treenaamaan että ensi vuonna sitten suoriutuisi vähän paremmin.

SUUR KIITOKSET VIELÄ KIIPEILYURHEILIJOILLE ETTÄ JÄRJESTITTE MAHTAVAT KISAT!!! Mahtava yhteishenki ja tsemppaus. LISÄÄ NÄITÄ, kiitos!!

Ja kiitos kuuluu myös tukijoukoille, miehelleni ja varmistajalleni!! <3 p="p">

- Sara

Leikkisää kilpailua tulossa

Viimeiset treenit tänään suoritettu ennen leikkimielistä kiipeilykisaa Lauantaina.
Maanantain kiipeily treenit olivat todella hyvät ja vastapainoksi sille sitten tänään no-flow päällä.

En odota mitään muuta kuin kokemusta ja hauskan pitoa Lauantaina. Minun tuurillani, otan ensimmäisen askeleen seinälle ja huomaan että aloitin väärällä jalalla. :D Eipä sitten voikkaan muuta kuin ylöspäin.

Huomiselle varattu 60min hieronta. Kehoni sitä tarvitsee, mutta kyseessä ihan rentouttava ja palauttava hieronta. Kisojen jälkeen ajattelin pitää viikon tauon kiipeilystä, että saan vähän palautua. Nyt kuitenkin vetänyt jo mitä 5 viikkoa putkeen kiipeilyä joka toinen päivä.

Sitten tauon jälkeen boulderoimaan ja liidailemaan 6a-6b reittejä hänkillä. :D VOIMAA ja KANTTIA hakemaan.

- Sara

Suunniteltu...

on puoliksi tehty mutta valitettavasti tällä viikolla se jäi puoliksi tekemättä, jos niin voi sanoa.
Koulu pahasti nyt sotkee jaksamistani. Meillä on niin kova tahti kurssi kurssinsa jälkeen.
Yhdessä kursissa yleensä yksi tentti mutta 1-3 tehtävää, jotka ovat esseitä ryhmätyönä tai yksilötyönä.
Jokaiseen tenttiin yleens 1 kirja, ja sitten yhteen tehtävään noin 1-3 pakollista lähde kirjaa. Jos sitten onkin kurssin aikana kaksi tehtävää niin se onkin sitten jo yhteensä noin 6 lähdekirjaa + sitten tenttikirja. Ja näiden tekoon ja lukemiseen yhteensä semmoinen vajaa 4 viikkoa.

Tänään loppui yksi kurssi, ja olen saanut viikolla tehtyä yhden yksilö esseen 12s ja ryhmä esseen 12s tehtyä. Viikonloppuna koittaa kahteen tenttii lukemista ja sitten alkaakin jo taas uusi kurssi ja sama ruliannssi uudestaan. IHANAA

Kiipeilemässä olen nyt käynyt joka toinen päivä ja sen huomaa kunnossa, olen jotenkin ylirasittunut. Kiipeilyurheilijoiden leikkimielinen köysikisa viikon päästä 1.12 pv klo.14.00 eteenpäin.
Pelkään pahaa että koko homma lässähtää jo karsinnoissa. Olen aivan puhki.

Viikko sitten lopetettiin boulderointi ja siirryttiin nega seinien liidaukseen ja kisaseinään totuttelemiseen.
Se onkin varmaan sitten pitkä työ, että siihen massiiviseen hänkkiin tottuisi. Mun tekniikka täysin jostain vedetty kun tulee hänkkiin kisaseinällä. Mulla ei ole mitään korea, ja jalkavoimaa, painovoima vetää mut alas. Mutta toivoa varmasti on, kunhan sinne laitettaisiin helpompia reittejä, että tällainen aloittelijakin pääsisi niitä kipuamaan ylös asti.

Kisojen jälkeen ajattelin pitää viikon tauon ja sitten siirtyä takaisin boulderointiin, ja spesifisti nega boulderointia, ja tekniikka harjoittelua. Liidausta pitäisin yllä minimi kerta viikossa.

Sitten tekisi taas mieli ilmoittautua Adventure partnersin kiipeilyvalmennus kurssille. Tulisi enemmmän vertais tukea tähän kiipeily treenaamiseen, ja voisi taas oppia jotain uutta.

- Sara

Viikko taas vierähtänyt...

...ja kiipeily on täyttänyt viikon aika kivasti. Tänään oli neljäs kerta tällä viikolla kun olin kiipeilemässä.

Viimeiset pari viikkoa olen satsannut enemmän boulderointiin, ihan vain sen takia että niin tykkään siitä ja myös että saisin vähän lisää voimaa. 

Tänään alkoi liidi kiipeily negatiivisillä seinillä. Tarkoitus on nyt liidailla hänkillä seuraavat pari viikkoa. 1.12. olisi luvassa sitten elämäni ensimmäinen köysikiipeily, ja JOS pääsen finaaliin pitää uskaltaa kiipeilyareenan kisa seinälle rimpuilemaan.

Tänään harjoittelin vapaasta tahdostani tippumista köyteen liidissä. Kiipesin negatiivistä seinää viidennelle jatkolle josta tulin sitten vain köyteen. Seuraavan kerran kiipesin hieman viidennen jatkon yläpuolella ja annoin tippua, viimeiseksi kiipesin kuudennelle jatkolle mutten klipannut sitä ja annoin tippua. Ei se ollut yhtään kauheaa, ennen minulla oli kauhea kutituksen tunne vatsassa mutta nyt sitä ei tuntunut. Vaikeaa oli vain päästää irti. Kaikki hyvin loppu hyvin.

Kiipeilyareenalla on myös viimeisen kuukauden sisällä ollut pari liidi onnettomuutta, onneksi ei sentään kenelläkään mennyt henki. Se on saanut meidät miettimään omaa varmistus tekniikkaa. Tänään sitten päätimme ottaa videolle omat varmistus tekniikamme ja analysoida niitä.

Kiipeily on sellainen laji että kannattaa ihan oman että toisien turvallisuuden takia silloin tällöin katsoa itseään peilistä ja miettiä miten sitä itse toimii eri tilanteissa. Minulle ainakin opettavaista nähdä itseni varmistamassa. Vielä pitäisi ylä-köysi varmistus ottaa videolle, se on kuitenkin pikkaisen erilaista liidi varmistukseen verrattuna.

Muuten taas uusi 6a+ topattu boulderissa, tällä kertaa negatiivi seinällä! Voima ja tekniikkaa on siis kohentunut.

Tulevan viikon liikuntasuunnitelma:

Ma - Crosstraining / Kävely

Ti - Afrotanssi

Ke - Kiipeily

To - Crosstraining / Kävely

Pe - Kiipeily

La - Crosstraining / Kävely

Su - Kiipeily

Hyvää viikkoa kaikille!!

- Sara

TEIN SEN...

...eilen toppasin vihdoin toisen 6a-6b boulder projektini. Olisi sitten mun kolmas 6a toppaus, luulen tosin et tuo eilinen vihreä reitti lähempänä 6b:tä kuin a:ta, ja sit se pinkki joku 6a.

Ensimmäinen ongelma reitillä oli toiseksi korkeimmalla otteella, jonne ensimmäistä kertaa kiiveten pääsin puhtaasti. Ote on pyöreähkö ja siinä pieni pokettii. Kun kurottaa otteelle pitää ensin ottaa oikealla kädellä ja sitten siirtää vasemman käden pari sormea pokettiin ja sitten lähteä kurottamaan oikealla kädellä viimeiselle otteelle. Ongelma oli että sormeni eivät pysyneet poketissa enkä osannut kurottaa vikalle otteelle.

Toista treeni kertaa kun työstin projektia opin siirron ja pääsin vikalle otteelle. No sitten seurasi pääkoppa ongelma, en uskaltanut dynota toppiin.

Kolmannelle treeni kerralla, eilen, siirsimme porukalla punaisen patjan suoraan reitin alapuolelle ja uskalsin dynota ja toppasin reitin. JEE TEIN SEN. Minusta pääsi irti sellainen tuuletus että!!

Sitten kun piti ottaa todistetta toppauksesta alkoi taas vasemman käden sormet poketista liukumaan ja sormet väsymään, enkä saanut todistetta videolle. Huomenna uudestaan boulderoimaan ja toivottavasti saan reitin videolle, se on todella mahtava reitti ja olen todella iloinen sekä ylpeä että toppasin sen. Sloupperi otteet ja dyno niin ai että!!

Tässä kuitenkin pikkasen esimakua reitistä..vaikka tuossa se tyssää tuohon pockettiin. Huomenna toivon mukaan alusta loppuun asti video todiste.

- Sara

Koulu asiat nyt vähän...

..junnaavat paikallaan. Tässä olisi viikko aikaa kirjoittaa 'Juureni' tehtävää, jossa pitää pohtia suvun ja kasvatuksen merkitystä lapsen kehitykseen. Miksi minä olen sellainen kuin olen.


En ole päässyt oikein mihinkään, tekstiä en ole siis saanut aikaiseksi. Olen kyllä haastatellut isääni, josta ei nyt oikein saanut mitään irti. Mummo taas osasi kertoa aika paljon, kaksi tätiäni on vielä vastaamatta. Pitäisi myös kaksi kirjaa lukea kyseiseen tehtävään, ja niidenkin sisällöt tuottavat hieman ongelmia.

Haikeeta on kyllä tätä tehtävää tehdä koska pistää kyllä miettimään omaa lapsuuttaan ja perheeni funktiota elämässäni. Varsinkin äitini roolia elämässäni ja miten hän vaikutti minuun. Tästä tehtävästä pitää myös pitää esitys enkä oikein tiedä mitä sen kanssa tehdä, ja mitä puhua. Äitini kuoli viime vuonna niin koko aihe on suhteellisen arka.


Samalla pitäisi työstää yhtä ryhmä tehtävää johon myös lukea kaksi kirjaa. Sitten olisi myös kaksi tenttiä johon pitäisi lukea. Kaikki tämä kolmen viikon sisällä. Ihan nice siis!

Viikolla kävin pikkaisen ostoksilla ja päivitin hieman urheiluvaate varastoani. H&M saa nykyään aika hyvänlaatuisia ja hienoja urheiluvaatteita. Ostin uudet juoksutrikoot, urheilurintsikat, urheilutopin, fleece paidan, microfleecepaidan ja sääristimet. Saahan sitä näyttää hyvältä kun urheilee!

Kävin myös kiipeilemässä taas Perjantaina. Tuntui polvessa vieläkin. Nyt kyllä pikkaisen alkaa huolestuttamaan koko polvi. En kestäisi sitä että joutuisi luopumaan kiipeilystä. Nyt taas lepoa La ja Su ja boulderoimaan taas Maanantaina. Täytyy myös mainita että se toinen 6a reitti jonka boulderissa toppasin viime viikolla onkin gradelta 6a-6b. :D Tajusin asian vasta tänään että kiipeilyareenalla uusi grade systeemi ja toppaamani reitti onkin 6a-6b väliltä. Se toinen yhtä moovia vaille topattu reitti on myös 6a-6b. :D



Vihdoin kiitos-kortit tilattu ja saatu. Lähetetään joulukorttien yhteydessä, säästää hieman postimerkkien kanssa. Lähi ystäville voikin sitten ihan joululahjankin yhteydessä antaa.

Joulukortti matskut myös jo ostettu Sinellistä, ja olisikin sitten aika alkaa niitäkin työstämään. Minkäköhänlainen rumba niidenkin kanssa taas.

Hyvää viikonlopun jatkoa!!

- Sara

Eilen..

..tunsin itseni ihan kun olisin aloittanut koulun ensimmäistä kertaa elämässäni. Marras- sekä joulukuussa suoritan pari kurssia Diakonian ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipisteessä ja uusien luokkien kanssa.

Minua ei hermostuttanut yhtään kun saavuin kouluun. Yllätyksekseni oponi (opintoohjaajani) oli minua vastassa ja ohjasi minut oikeaan luokkaan. Sain myös todella mukavan tervetulijais toivotuksen, aploodien kera, sekä nimeni lausuttiin ensimmäistä kertaa oikein.

Sitten tosin alkoi se yksinäisyys. Kaikki tunsivat toisensa, mutta minä en tuntenut ketään. Kaikki istuivat jonkun vieressä paitsi minä. Ja tauolla pääsin vain parin kanssa vaihtamaan sanaa, mutta kaikesta huolimatta tuntui ihan mukavalta, ja varmaan ajan myötä opin tuntemaan uudet luokkalaiset.

Kiipeilyssä olen nyt vähän useammin boulderoinnut. Se myös näkyy ja tuntuu käsissä. Iho on herkkänä ja climbOnia kuluu rutkasti. Eilen toinen 6a-6b yhden moovin päässä topista. Jospa sen seuraavalla kerralla sitten nakittaisi.

Hieman huolestuttaa oikean jalan polvi. Se on kipeytynyt. Toivon että se on pelkästään ylirasituksesta. Huomenna minun piti mennä boulderoimaan mutta käsien sekä polven takia pakotan itseni pitämään taukoa. Ja kun pääsen taas seinälle niin pitää alkaa drop-kneeta treenaamaan. Uskon vahvasti että polveni on kipeytynyt sen takia etten osaa vielä käyttää knee-dropia tarpeeksi hyvin saatika silloin kun pitäisi. Siihen liittyen, hyvä opetus-video napattu kiipeilytekniikoista Rannarin blogista.

Mutta levolla kiipeilystä huomenna ja sitten Perjantaina liidailemaan!

- Sara

Päivät ne niin kummasti vaihtelevat. Joskus hyvä päivä ja joskus huono. Tässä jotenkin pari viikkoa ollut huonoja päiviä mutta eilen olikin sitten vihdoin hyvä päivä.

Heräsin pitkästä aikaa Lauantaina kiipeilemään. Lähdettiin naapuri ystävän kanssa boulderoimaan Areenalle. Ystäväni piti suorittaa perusvoimaa ja minä ihan vain perus boulderointia, kokeilla topata mahdollisen paljon reittejä.

Manka kädet. Kokeilin kaverin mankka nestettä. Oli uber hyvää.

 

Tuli siinä sitten vedettyä yksi uusi 6a ylös asti. :D Jonka vieressä oli toinenkin 6a jota aloin sitten projektoimaan, läheltä liippasi että sekin olisi mennyt, mutta vähän liian kinkkinen vielä, ehkä seuraavalla kerralla.

Tässä yksi uusi vihreä 5c jonka toppasin, se oli vähän vekkulimainen mutta meni kuitenkin. Kun sen toppaa on vähän hassussa asennossa, ainakin näin lyhyenä, kun seinä pyöreä ja vetää sua ulospäin ja ote ihan siellä ylhäällä.

Sitten vielä "proof" että menin sen uuden pinkin 6a:n. :D

Boulderoinnin jälkeen suuntasin kotiin vaihtamaan vaatteeni ja odotti treffi ilta mieheni kanssa.
Olin varannut meille leffa liput Skyfalliin. En kummemmin ole Bond tyyppejä mutta tämä uusin leffa oli saanut niin hyviä arvosteluita. Ja hyvät arviot annan itsekkin sille. Oli kyllä hauska sekä toimintatäytteinen leffa. Ja alan kyllä lämmetä sille Craigille. :D

Hopea on uusi valkoinen eiks je?

Laitatin itseni sitten treffeille oikein nätiksi ja niin tunsin itsenikin pitkästä aikaa. :D
Tänään sitten Jumalaa ylistämään kirkkoon ja kummipojalle sen jälkeen.
Jos illalla vielä vetäisi jonkun uber pitkän kävelylenkin ystävän kanssa tai crossailisin tunnin.

Huomenna alkaa sitten koulussa uusi jakso taas ja siirryn Kauniaisten toimipisteeseen vuoden loppuun asti. Voin alkaa kävelemään kouluun ja takaisin. :D Taas hyötyliikunta käyttöön.

Ihanaa Sunnuntaita kaikille!!

- Sara

Vaikka olen..

Suomalainen ei tämä meidän maamme keli ja vuodenajat minulle sovi. Kaipaan valoa, ja kaipaan lämpöä. Minuun on tainnut iskeä kaamosmasennus. Oireina olen huomannut selvästi väsymyksen lisääntymisen. Perjantai Lauantai yönä nukuin 9h ja päivällä 1.5h ja sitten vielä Lauantai Suunnuntai yönä 10h ja kuitenkin väsyttää.

Ruokahalut kasvaneet kivasti ja painokin taas varmasti lisääntynyt. Pitäisi varmasti paastota että tämä turvotus laskisi. Huomaan että himoitsen hiilihydraattisia ruokia..kivasti alkanut mennä ihan täysin valkeaa paahtoleipää...ei yhtään hyvä juttu. Valitettavasti sitä löytyy aina kaapeista koska mieheni syö pelkästään valkoista leipää.

On myös iskenyt jonkinlainen eristäytyminen. En jaksa bloggailla, en jaksa pitää yhteyttä ystäviin. En jaksa liikkua, eikä mikään oikein kiinnosta. Haluaisin vain olla rauhassa ja toivoa että kesä tulee pian.
Miten tästä sitten päästä eroon? Neuvoja!?

Ainakin piristi vähän kun sain vihdoin takaisin minun "melkein" hääpukuni joka muokattiin 80-luvun cocktail puvuksi. Nyt pitääkin toivoa että sen joku päivä saan käyttööni.

Täytyy varmaan etsiä esille se valolamppu että saisi ainakin jonkin verran valoa päivässä. Ehkä se piristäisi?!

- Sara

Vaikka...

en ole ollut aktiivinen kirjoittaja niin olen kyllä ollut aktiivinen kiipeilijä.

Boulderoimassa ole käynyt taas vähän ahkerammin ja liidiin olen päässyt taas kiinni.

Kovasti yritän pakoittaa itseäni liidaamaan oman mukavuus tason ylä-puolella ja olen mielestäni onnistunut siinä aika hyvin. Lukuunottamatta pelkoni Salmisaaren kisaseinää kohden.

 

 

 

 

Nyt minulla on valitettavasti liikunnasta taukoa meneillä koska flunssa iski. Mutta toivon että Perjantaihin mennessä olisin terve koska on luvassa kiipeily täytteinen viikonloppu.

Ensin Perjantaina suunnataan kaveri porukalla Konalan Caveen boulderoimaan, josta samalla porukalla yhden ystävän luokse 'Vertical Sailing' leffaa katsomaan nyyttikestien merkeissä. Hyvä startti kiipeily viikonlopulle. Seuraavana päivänä nimittäin Helsinki Adventure Night. Odotan innolla.

Until then, minä lepäilen!

- Sara

Takaisin koulunpenkille

Olen palannut opiskelun pariin. Olen ollut työelämässä vuodesta 2005 ja nyt oli sitten aika hankkia vielä yksi koulutus ennen kun perhettä ruvemme kasvattamaan.

Olen aloittanut opiskelut Diakonian Ammattikorkeakoulussa sosionomi linjalla. Tarkoitus tässä on kuitenkin siirtyä sosionomi-diakoni linjalle. Suuntaua siis kirkon puolelle.

Opiskelija tyttönen

Olin unohtanut minkälaista on opiskella. Ajattelin vain niitä kaikki ihania etuja jota opiskelijana saa. Ei tämä alku kuitenkaan ole ollut niinkään ihanaa.

Hauskat opettajat, ja mukavat opiskelutoverit mutta se työmäärä mitä meille on annettu on aikamoinen. Yksi tehtävä toisen jälkeen koko ajan sekä lisää luettavaa saamme koko ajan.

Koulun ensimmäisenä opiskelu viikkona en ehtinyt juuri treenaamaan. Tällä viikolla jo vähän paremmin. Tänään palasin liidin pariin tuolla sisä-seinillä.

Eilen olin juoksulenkillä ja sain huomata että selkäni ärtyy nykyisin jopa hitaasta lenkistä. Näyttää siltä että joudun ehkä jättämään juoksulenkit toisille juoksettavaksi. Masentavaa. Olen jo kaksi kertaa elämässäni joutunut luopumaan rakkaasta liikunta lajista. Tämä olisi sitten se 'kolmas toden sanoo'.

No..voisihan sitä vielä parit lenkit vetää ja ihan tahallisen hitaasti, katsoen josko selkä kestäisi 8-9min/km vauhtia.

Huomenna kalliolle ja sitten viikonloppuna opiskelua!
Ihanaa viikonloppua kaikille.

- Sara

Tänään olen..

..viettänyt koko päivän Adventure Partnersin Kalliokiipeilysessareissa.
Ystävän kanssa ilmoittauduimme parille mini-sessarille ja siinähän se koko päivä sitten vierähti.

Ensin opittiin ylhäältä varmistaminen, ja siihen liittyvät vaaratilanteet. Oli hauskaa hääräillä yhdessä.
Tämän sessarin jälkeen vielä kerrattiin ystävän kanssa ohjeita koska siinä tuli sen verran uusia käytännön asioita esille.

Sitten oli vähän lounas aikaa. AP tarjosi hyvät muonat, kik-tomaatti keitto ja kunnon Suomalaista ruisleipää. Nam

Sitten kun saimme vähän murkinaa vatsaan jaksoimme taas jatkaa. Aikaa kun ei ollut alkaa ylä-ankkurien köysien kanssa häsläämään pyysimme kanssa kiipeilijää trädäämään meille köyden ylös.

Siinä sitten parit kahdet nousut teimme ennen kun toinen mini-sessari 'Uhrin pelastaminen kalliolta' alkoi.

Olen pitkään jo miettinyt ja kummastellut että mitä sitä tekisi JOS kiipelijälle tapahtuu jotain eikä voi suoraan vain laskea häntä alas maahan. Siinähän minä seisoisin kädet ristissä. No nyt on ainakin opittu sitten perus asiat kun tulee pelastukseen. Ja mietinnässä on Adventure Partnersin EA ja pelastus kurssit.

Kun tämä siksak saatu aikaiseksi voi poistaa itsensä varmistuslaitteesta

Harjoittelimme mm. varmistuslaitteesta irrottautumisen. Oli aikamoista väsäämistä köyden kanssa. Paljon piti muistaa; kasisolmua, mikkihiirenkorvaa, hmc-solmua..ööh niin mitenkä se menikään?

Hyvä ohjaaja kun on vetämässä niin jotenkin loppujen lopuksi sen kaiken sitten kuitenkin oppii. Kiitokset Johannes Kärkkäiselle taas kerran niin erinomaisesta opetuksesta.

Huomisesta treenistä ei tietoa, voi olla että jouduin ihan tyytymään lepopäivään.

Ja Maanantaina 20pv aloitan Diakonian Ammattikorkeakoulussa opinnot. Back to school! Mitäköhän siitä tulee? En ole 8 vuoteen opiskellut, saatika sitten Suomenkielellä.

Minä uhrina köydessä ja ohjaaj Johannes katselee sivusta parini pelastus toimintaa

- Sara

Viikonlopun vietin..

kummityttöni ja kummipoikani kanssa. Oli kyllä todella kivaa vaihteeksi ryhtyä lapseksi ja leikkiä puistossa. Lukea lastenkirjoja, käydä leikkimässä lastenaltaassa uimahallissa ja paljon muuta.

Kunpa osaisimme useammin olla kuin lapset..olisimme varmasti onnellisempia ja elämä olisi paljon helpompaa.

Siskon tyttöni on 4-vuotias, täyttää 5 joulukuussa. Hän on todella reipas ja hänen kanssa voi jo puuhata paljon erilaisia asioita.
Seuraavan kerran kun hän tulee luoksemme ajattelin viedä hänet sisä seinille kiipeämään. Niin ketterä ja apinamainen kun hän on hän olisi varmasti siinä etevä.

Tänään olimme ystäväni kanssa Kvarnbyyssä kiipeämässä pari tuntia. Vihdoin ja viimein uskalsin yrittää liidata ulkona.

Tuolla Kvarnbyyssä on yksi reitti jota olen jo ylä-köysitellyt ja liidi harjoitellut ylä-köydessä. Tänään rohkenin kokeilemaan liidata sitä.

Ensimmäiset kaksi pultttia menivät todella hyvin ja sujuvasti. Ei pelottanut yhtään enkä ajatellut että edes liidaan. Sitten kun seisoin jalat hieman toisen pultin yläpuolella, enkä yltänyt ihan kolmanteen pulttiin, katsoin alas ja paniikki iski. ÄÄÄK liidaan, ääk, mitä jos tipun ennen kolmatta pulttia..shit shit..I can't do this...Kiipesin hieman alas ja kaveri otti minut köyteen.

Ei olisi pitänyt pysähtyä, ei olisi pitänyt katsoa alas, olisi vain pitänyt jatkaa ja se olisi ollut ensimmäinen liidi toppaukseni.

No ensi kerralla uudella rohkeudella. Ja suunnitteilla kiipeily weekend Rämöllä, kesä ei ole vielä loppu!!

- Sara

Vihdoin olen päässyt kiinni urheilusta taas. Kunpa säät vain olisivat hyvät että pääsisi mahdollisimman paljon ulos kiipeilemään.  Uusia ulko kiipeily paikkoja aika monta joita haluaisin vielä kokeilla kesän aikana, mm. Jaanankallio ja Rämövuori.

Crash-padin menin ostamaan. Täytyy vain nyt katsoa ettei se jää lojumaan jonnekin kulmaan, sitä pitää nyt päästä käyttämäänkin. Ulko boulderointi on vain sen verran vaikeampaa kuin sisä boulderointi sekä ulko köysittely. Vaatii paljon sormi voimaa ja tekniikkaa.

Ylhäällä video Kasavuoren metsästä. Kävimme mieheni siskon kanssa noukkimassa kesän ensimmäiset mustikat ja samalla kokeilin uutta pädiäni. Sain myös ihka ensimmäisen ulko boulder reitin topattua. Helppo se oli mutta kuitenkin.

Ystävä veti minut myös pitkästä aikaa pyörän päälle.
Lenkistä tuli noin 60km pitkä. Kolmet pysähdykset pidimme. Vaikka kahteen kertaan vetosin siihen että jaksan kyllä, mutta ystävä piti kiinni tauoista.

Varmaan oli ihan hyvä pitää tauot koska viimeiset 10km olivat tappavat kun pyöräilin yksin vastatuuleen. Vauhti hiljeni huomattavasti ja psyyke oli koetuksella.

Kunpa pystyisi itse 1-2krt viikossa käydä pyöräilemässä. Yksin se vain on niin vaikeata ja tuntuu että menee niin pitkiä aikoja lenkkeihin. Siksi on niin helppoa lähteä pelkästään juoksemaan ja lenkin voi pitää lyhyenä ja nopeana niin saa jo paljon irti.

Tulevalla viikolla treeni suunnitelma vielä epäselvä.
Tänään kuitenkin kaveri porukassa pelaamaan koripalloa!!

Hyvää Sunnuntaita kaikille!

 - Sara