Nautinnollinen hetki

Viikonloppu on ohitse ja uusi viikko aloitettu!
Olin lauantaina kiipeilemässä pari tuntia ja muuten sitten vietin loppu osan viikonlopusta levossa.

Viime viikko oli treenien osalta rankka ja kyllähän sitä piti yksi lepopäivä pitää ja antaa kehon palautua.
Tänään sitten jaksoin hyvin vetää 20 x 100m intervalli treenit. Treeni kaveri oli mukana niinpä treenit oli helpommat suorittaa. Kaksin on aina kivempi ja parempi. Loppu viikon treenit pitäisi sitten suorittaa yksin. Seuraavanlaisesti olen suunnitellut, toinen asia jos saan juuri tähän järjestykseen suoritettua:

Tiistai: kiipeilyä
Keskiviikko: asiakkaan kanssa intervalli treenit + oma 10km juoksulenkki
Torstai: kiipeilyä
Perjantai: 14km juoksulenkki
Lauantai: Lepo
Sunnuntai: kiipeilyä

Tänään pidin minun viikon "namu päivän". Söin berliinimunkin jääkahvin kera. Suunnittelin asiaa jo viime viikon perjantaista lähtien. Kun sain iskeä hampaani munkkiin..ai ai ai..oli ihanaa..miten nautinnollista, eikä tullut jälkeenpäin mitään pahaa omatuntoa.

Kun suunnittelee etukäteen "namu päivän, mitä syö ja kuinka paljon niin voi paljon helpommin, hyvällä omatunnolla nauttia siitä. Oletkos koskaan kokeillut? Minulla se ainakin toimii todella hyvin. Kaikki pysyy paremmin kasassa ravinnon suhteen kun suunnittelee mitä syö ja milloin, mutta kaikella on rajansa. Eihän ole tarkoitus että koko ajan pitää miettiä ruokaa, mitä on syönyt, mitä voi vielä syödä ja koska jne. jne.

Onneksi olen vihdoin pitkän matkan jälkeen päässyt siihen vaiheeseen etten enää ajattele ruokaa koko ajan, mitä syön ja kuinka paljon. Suhteeni ruokaan on paljon terveempi mitä se koskaan on ollut. Tietenkin tulee vaikeita päiviä, ja ns. retkahduksia mutta ei se mitään. Se pitää vain jättää heti taaksensa eikä jäädä miettimään ja voivottelemaan liikoja. Mikä on historiaa on historiaa, sille ei voi enää mitään mutta tulevaa voi vaikuttaa.  

"To grow, you must be willing to let your present and future be totally unlike your past. 

Your history is not your destiny. "
-Alan Cohen

-Sara