Järki mukana kaikessa

Olen pohtinut ja huomannut miten vahvasti kiipeily auttaa minua pysymään järjisssäni. Lukiessani Adventure Partnersin blogia huomasin etten ole ainoa jota kiipeily auttaa myös psyykkisesti. Vaikka kuinka p***a päivä on ollut ja vaikka kuinka paljon haluaisi vain lukkiutua äänieristettyyn huoneeseen ja huutaa keuhkot halki aina kun saapuu kiipeily areenalle tapahtuu täys käännös tunnetilaan.

Kiipeilyssä on jotain sitä erilaista. Onko se adrenaliini joka kerääntyy vereen aina kun tippumis tilanteita tulee ja antaa kunnon thrillejä..vai se että saa uppoutua reittien suorittamiseen, tulla osaksi seinää ja tuntea että olet aivan yksin..sinä, seinä ja gripit. Minä ainakin unohdan kaikki muut ympärilläni..en kuule, en näe enkä ajattele mitään muuta kuin omaa suoritusta, itsensä ylistystä.

Nyt valitettavasti joudun ottamaan taukoa kiipeilystä vähäksi aikaa. Olen loukannut vasemman käden bicepsin ja/tai olkalihaksen kiinnityskohdan. Jänteet ovat saanneet liikaa rasitusta tai ehkä jossain liikkeessä yli-venynyt tai jotain ja varmaankin pientä tulehdustakin on sinne ilmaantunut.

Joskus viime viikolla tämä tapahtui koska Maanantaina kun menin kiipeilemään en ollut varma pystynkö, ja eihän siitä tullutkaan oikein mitään. Koko vasen käsivarsi alkoi särkeä. Bicepsin ja olkalihaksen kiinnittyskohta kyynärvarressa tuli todella kipeäksi ja sattui kuin vedin omaa kehonpainoani.

Siis nyt olen tulehduskipulääkke kuurilla, levolla sekä icepoweria laitan 3krt /pv kyseiselle kohdalle. Järki siis kaikessa ja tässä tilanteessa tarvitsen lepoa. Lepään kättä vaikka kuukauden jos se sen tarvitsee. Tietenkin toivon että pääsisin mahdollisimman pienellä tauolla ja vain pelähdyksellä(koska olisi voinut tulla repeytymiäkin lihaksiin). Into on jo todella kova päästä kiipeilemään, se pitää minun mielenterveyden tasapainossa!!

- Sara