Tästä se lähtee...

...treeni kohti huippu kuntoa. Tavoitteena on saada minun liidi grade mätsäämään minun ylä-köysi ja boulderi gradeen, siis 6b. Tähtäimenä on myös finaali paikka seuraavissa Kiipeilyurheilijoiden kilpailuissa, joiden huhutaan olevan joskus vapun tienoilla. Kauan haaveiltu ulkomaan kiipeilyreissu on vihdoin toteutumassa pääsiäisenä, niitä kohti siis myös kuntoa kehittämään.
 

Valmentaja Nora vakavana

Eilen meillä oli valmennuksen ensimmäinen luento ja pääsimme myös tekemään kunto alkukartoituksen, lihaskunto ja liikkuvuus testeissä.

Minun lähtökohdat ovat lihaskuntotesteissä:

Jalan nostot 90° kulmaan jalat koukussa: 22
Yhden jalan pistoolikyykky tuella: oik. 19 vas. 4
Deadhang kädet suorina: 1min 6s
Lukotus puolapuissa: 15s

Jotain meni kyllä eilen mönkään kyykyissä. Tiedän, että pystyn tekemään enemmän kuin 4 yhdenjalan kyykkyä vasemmalla jalalla. Luulen, että vas. jalka jotenkin väsyi kun tein oikealla jalalla kyykkyjä, ehkä jännitin sitä jotenkin. Mutta ei haittaa. Testit tehdään sen takia, että on jotain johon verrata ja sitten katsoa miten kehittyy.

Jalannostoissa reidet väsyi, ei vatsat, mutta tarvitsen lisää treeniä kuitenkin. Deadhang meni mielestäni yllättävän hyvin mutta sitten vain valuin otteista irti. Lukotus meni ihan päin puuta. Olen pettynyt, mutta puolapuissa oli vaikeampi pysyä kuin normaalilla kaiteen tangolla Salmisaaressa.

Ei hätää, nyt on lähtökohdat ja ei kuin parantamaan tuloksia. Tänään lähti melkein 5 viikon pk- kausi liikkeelle. Suoritin pk-kiipeilyä ylä-köydessä 60 minuuttia putkeen, kiiveten ylös sekä alas. Tarkoitus on kuitenkin tästä lähtien vain liidata pk:n aikana, mutta katson nyt ensi kerralla jos osaan olla tarpeeksi rentona liidatessa.

Mun uusi Grigri2

Eilen tuli kurssilla puhuttua omista tavoitteista ja peloista. Minä olen onneksi päässyt hyvään alkuun, päihittäessä tippumis pelkoa liidissä. Viime valmennuksen aikana tavoitteena oli uskaltaa liidata enemmän, ja kohdata tippumisia, koska ne hirvittivät minua.

Kiipeilyurheilijoiden kilpailujen myötä pääsin hienosti tippuilemaan harjoituksissa, ja kisassa. Pelkään vielä vähän tippumista liidissä, mutta se ei hirvitä minua. Haluan päästä totaalisesti eroon siitä etten lähde liidaamaan jotain tiettyä greidiä vain sen takia, että tiedän kun se ryhtyy liian vaikeaksi niin tipun. So what, sitten tipun, ei maailma siihen kaadu.

Eilen tuli puheeksi valmennuksessa, että grigri olisi hyvä hankkia. Näin ei ainakaan ajatus siitä, että atc on alla, estäisi kokeilemasta omia äärirajoja. Se toikin mieleen sen, että minulla yleensä onkin juuri se ajatus päässäni kun en uskalla, mitä jos kaverin atc pettää, köysi jotenkin pahasti ja sitten tulen läpi. Se ei nyt sitten pitäisi olla ongelma enää, tänään hankin ihka oman grigrini. Jos jokin pettää on se minun pääni. ;-)

Nyt siis uudella grigrillä kohti äärirajoja, tosin vasta pk:n ja voima kauden jälkeen.

- Sara